Elämän tarkoitusta etsimässä

En täsmälleen muista, minkä ikäisenä aloin ihmetellä elämää ja elämän tarkoitusta. Ilmeisesti olen tehnyt sitä koko ikäni. En vain pysty hyväksymään sitä, etteikö tällä olemisellamme olisi jokin tarkoitus. Voin toki olla täysin väärässäkin, mutta silti annan itselleni oikeuden sitä ihmetellä ja jopa etsiä.

Näen ja muistan paljon unia, myös enneunia. Niitä en haluaisi nähdä, mutta minkäs sillekään taipumukselle voi. Muutamat uneni olen ristinyt "elämäntarkoitus uniksi".

Lainaan minulle rakkaaksi tulleen kirjailijan Richard Bachin sanoja kirjasta Seuraa minua, tekstin löysin vasta äsken, tämän unen näin paljon aiemmin. (Muita kirjoja häneltä ovat: Lokki Joonatan, Lähellä jokainen sydän, Ikuisuus, Silta yli ikuisuuden, Kohoa siivillesi)

"Olet joku, joka pyysi, että hänet pudotettaisiin maan päälle, jotta voisit tehdä jotain merkittävää, jotain mikä on sinulle tärkeää, mitä et voinut tehdä missään muualla, milloinkaan muulloin."

Ollessani pari vuotta sitten Skotlannissa Findhornissa näin merkillisen unen. Istuin ovaalin muotoisessa kaaressa 12 muun kanssa. Keskustelimme vilkkaasti siitä, mitä minä tulisin seuraavassa elämässäni tekemään, mitä halusin oppia ja kenet ihmiset tulisin kohtaamaan, kenet valitsisin vanhemmiksini ja perheekseni. Olin itse suunnattoman innokas ja kun suunnitelma oli valmis, tunsin kuinka minut nostettiin olkapäistäni ilmaan ja lähdettiin kuljettamaan ilmojen halki. Yhtäkkiä tunsin kuinka minut pudotettiin. Tuon hurjan pudotuksen aikana unohdin kaiken, koko suunnitelmani pyyhkiytyi mielestäni ja heräsin.

Kerroin aamulla uneni Skotlannin ryhmällemme ja nauraen totesimme olevamme kaikki "pudotettuja" outoihin ympäristöihin ja vieraisiin perheisiin.

Lainaan vielä toisen kohdan kirjasta Seuraa minua;

"Tässä testi, jonka avulla voit selvittää onko tehtäväsi maan päällä jo suoritettu: Jos olet elossa, se on vielä kesken."